Jäkälä bioindikaattorina

Sormipaisukarve

Projektityö on suunnattu yläkouluun ja lukioon biologian ja maantieteen oppiaineisiin. Projektissa on tavoitteena tutkia ilmanlaatua paikallisesti käyttäen jäkäliä bioindikaattoreina. Tutkimusalueilla tehdyt havainnot kootaan PaikkaOppiin, jossa ne ovat kaikkien ryhmäläisten tarkasteltavissa. Projektissa laaditaan myös kirjallinen osuus tuloksineen.

Eri jäkälälajit kestävät eri tavalla ilman epäpuhtauksia. Kaikkein herkimpiä ovat pensasmaiset jäkälät, joista hyviä esimerkkejä ovat lupot ja naavat. Muista jäkälälajiryhmistä pensasmaiset jäkälät (esim. sormipaisukarve) reagoivat myös ilmanepäpuhtauksiin, mutta eivät yhtä herkästi. Koska sormipaisukarve on yleinen ja helppo tunnistaa, on se käyttökelpoinen bioindikaattori tutkimuksessa. Sormipaisukarpeen kunnon arvioimisessa käytetään viisiportaista standardin mukaista vaurioluokitusta.

Perussääntönä voidaan ajatella, että mitä enemmän jäkälälajeja ja mitä paremmassa kunnossa ne ovat, sitä parempi ilmanlaatu. Oikein saastuneille alueille voi muodostua niin kutsuttu jäkäläautio.

jakala

Projektin aikana yhdessä mietittäviä ja pohdittavia asioita ovat muun muassa:

  • Mitkä tekijät vaikuttavat alueellisesti ilmanlaatuun?
  • Miksi tietyt jäkälät ovat hyviä bioindikaattoreita?
  • Mitä vaikutuksia ilmanlaadulla on terveyteemme ja biodiversiteettiin?

 

Katso opetussuunnitelman mukaiset oppimistavoitteet projektille
talventorrottajat

Projektityön toteutus

Vaihe 1. Tutkimusalueiden valinta

Kukin ryhmä valitsee ainakin kaksi tutkimusaluetta, joilla jäkäläkartoitus suoritetaan. Toinen tutkimusalue olisi hyvä olla oletetusti ilmanlaadultaan huonompi ja toinen parempi. Kirjallisessa osiossa laaditaan hypoteesit siitä, millaiset valitut tutkimusalueet ovat.

Vaihe 2. Kenttätyö

Tutkimusalueelta valitaan satunnaisesti useampia mäntyjä (4-8 mäntyä). Mäntyjen tulee olla eläviä, rinnankorkeudelta vähintään 20 cm leveitä ja useiden metrien korkeuteen oksattomia. Satunnaisesti valitun puun rungolta lasketaan jäkälien kokonaislajimäärä.

Jäkälien peitteisyys lasketaan tutkimalla sormipaisukarvetta mäntyjen rungolla. Laskemisessa voidaan käyttää apuna pistematriisia, joka kiinnitetään puun rungolle. Pistematriisi voidaan piirtää tussilla piirtoheitinkasvolla siten, että vedetään tasavälein viisi viivaa pysty- ja vaakasuoraan. Näin saadaan 25 viivojen leikkauspistettä, jolloin yksi viivojen leikkauspiste merkitsee 4 % peitteisyyttä. Peittävyyden laskemiseksi aseta pistematriisi rinnankorkeudelle männyn itä- tai länsipuolelle ja laske kuinka monen viivan leikkauspisteen kohdalla on jäkälää.

Vaihe 3. Jäkälien kunnon arviointi

Jäkälien kunto arvioidaan viisiportaisen asteikon mukaisesti, jossa kuntoluokitus 1 tarkoittaa normaalia ja tervettä jäkälää ja vastaavasti luokka 5 kuollutta tai puuttuvaa jäkälää. Kuntoluokituksen arviointiin voidaan käyttää seuraavaan ohjetta:

Ohje kuntoluokituksen arviointiin
Jäkälien tunnistuksessa on hyvä käyttää apuna kasviopasta tai katsoa vinkkejä esimerkiksi seuraavista nettiosoitteista:

Valokki – nettikasvio (Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto)
Metsiemme jäkäliä (UPM)

Lataa tästä mukaasi havaintolomake kentälle

Vaihe 4. Tulokset kartta-alustalle

Opettajalla ja oppilaille/oppilasryhmillä tulee olla käytössä tunnukset Paikkatietoikkunan oppimisympäristön käyttöön. Opettaja voi luoda yhteisen tunnuksen pienryhmän käyttöön palvelun käyttäjänhallinnasta.

Havaintoretkellä ryhmällä olisi hyvä olla karttatuloste tutkimusalueesta, kompassi, mittanauha, piirtoheitinkalvolle tehty pistematriisi jäkälien peitteisyyden määrittämiseen ja lomake tulosten kirjaamiseen.

Jos käytössänne on GPS-laite, kirjatkaa lomakkeen kohtaan Kohdenumero esimerkiksi GPS-laitteen antama kohdenumero, jotta voitte myöhemmin yhdistää kirjaamanne havaintotiedot oikeaan kohteeseen kartta-alustalla. Opetelkaa yhdessä laitteiden käyttö ja varmistakaa, että laitteet ovat yhteensopivia PaikkaOpin oppimisympäristön kanssa.

Mikäli käytössä ei ole GPS-laitetta, ottakaa kartoitusretkelle mukaan karttatuloste tutkimusalueesta. Merkitkää havaintojenne sijainti karttapohjalle retken aikana. Numeroikaa kohteet niin, että voitte yhdistää karttapohjalle merkityn kohteet ja havaintolomakkeelle kirjatut havaintotiedot. Havaintoretken jälkeen lisätkää kohteet PaikkaOpin kartta-alustalle piirtotyökaluilla (digitointityökalut) karttatulostetta apuna käyttäen.

Tallentakaa havaintopisteet kartta-alustalle ja valitkaa kohteiden kategoriaksi Luonnontieteellinen tutkimus ja luokaksi kategorian sisältä Jäkälätutkimus. Näin kaikki tutkimuskohteet löytyvät helposti. Liittäkää kohteisiin kuvia puista, jäkälistä ja yleisesti tutkimusalueesta. Tällöin kartta-alustalta on helppo tutustua ryhmien tutkimusalueisiin ja saada niistä hyvä kokonaiskuva.

Kun kohteet on tallennettu kartta-alustaan, tallentakaa karttanäkymä työtilaksi.

Vaihe 5. Kirjallinen osio

Projekti voidaan toteuttaa pienryhmissä tai oppilaskohtaisesti. Projektityön kirjallinen osuus toteutetaan esim. tekstinkäsittelyohjelmalla (Word tms.), Office 365:ssa, Moodlessa tai muussa käytössä olevassa palvelussa.

Kirjallinen osuus tehdään tutkimuksen rakenteen mukaisesti:

  • Johdanto
  • Teoreettinen viitekehys
  • Tutkimuksen ja tutkimusmenetelmän kuvaus
  • Tutkimustulokset
  • Johtopäätökset

Kuva: Freeimages.com, lichen: zoli plozs.

Comments are closed