Tutustu paikkatietoaineistoihin

Tehtävät on suunnattu yläkouluun ja lukioon maantieteen oppiaineeseen sekä kaikille paikkatiedon perusteista kiinnostuneille. Tehtävien avulla tutustutaan PaikkaOpin kartta-aineistojen tuottamiseen sekä aineistoja kuvaileviin meta- ja ominaisuustietoihin.

kartta_ja_suurennuslasiPaikkatieto on tietoa, jolla on sijainti

Meitä ympäröivä maailma on täynnä erilaista tietoa. Tietoa ovat esimerkiksi läheisen rakennuksen kerrosmäärä, merenpinnan korkeus tai lämpötila oman mökin laiturilla. Kaikki nämä tiedot ovat ominaisuustietoja, jotka kuvaavat tietyn ilmiön tiettyä ominaisuutta.

Paikkatieto on ominaisuustiedon ja sijaintitiedon muodostama kokonaisuus; tietoa, jonka voimme paikantaa tiettyyn maantieteelliseen sijaintiin.

Ominaisuustieto voi luonteeltaan olla:

  • kuvailevaa eli laadullista (esimerkiksi rakennuksen väri)
  • määrällistä (rakennuksen korkeus)
  • ajoittavaa (rakennuksen rakennusvuosi)
  • paikantavaa (rakennuksen katuosoite).

Ominaisuustiedon ei tarvitse olla tilastotietoa tai mittauksiin perustuvaa havainnointia vaan se voi olla myös mielipide tai henkilökohtainen kokemus.

Yksittäiset paikkatiedot muodostavat paikkatietoaineiston, joka sisältää usein vain tiettyyn aiheeseen liittyvää tietoa. Paikkatietoaineisto voi sisältää esimerkiksi tietyn kaupungin kaikkien tielinjojen sijainnit ja niihin liitettynä ominaisuustietona vaikkapa tien päivittäisen liikennemäärän.

Paikkatietojärjestelmä hyödyntää digitaalista paikkatietoa

Paikkatietoaineistot ovat digitaalista aineistoa, joiden käsittely tapahtuu nykyisin tietokoneissa erityisten paikkatieto-ohjelmistojen avulla. Paikkatieto-ohjelmistot muodostavat aineistojen, erilaisten työkalujen ja menetelmien sekä itse käyttäjien kanssa paikkatietojärjestelmän (GIS, Geographic Information System).

Paikkatietoaineisto tallennetaan tietokoneella usein tietokannaksi, jota voidaan tarkastella paikkatieto-ohjelmassa joko tilastotaulukkona tai se voidaan visualisoida karttakuvaksi. Tällöin ominaisuustieto kuvataan tietynlaisella symbolilla. Esimerkiksi katu voidaan kuvata punaisella ja kevyen liikenteen väylä vihreällä viivalla. Voidaan siis sanoa, että kartta on visualisoitua paikkatietoa.

Paikkatieto-ohjelmistossa eri paikkatietoaineistoja voidaan tarkastella visuaalisesti päällekkäin. Aineistot voidaan kuvata omina tasoinaan, jolloin muodostuu useiden paikkatietoaineistojen muodostama karttakuva. Tavallinen peruskartta sisältää esimerkiksi paikkatietoaineistoja liikenteestä (tiet ja rautatiet), maankäytöstä (pellot, niityt, viheralueet, liikennealueet) ja maastosta (vesistöt, korkeuskäyrät, suot).

Paikkatietoa tuotetaan yhteiskunnassa jatkuvasti

Nyky-yhteiskunta tuottaa paikkatietoa jatkuvasti erilaisissa ympäristön kartoituksissa ja maanmittauksissa. Esimerkiksi rakennustyöt vaativat aina tarkkoja mittauksia ympäristöstä. Lisäksi yhteiskunnassa kerätään jatkuvasti alueisiin liittyviä tilastotietoja, kuten kuntien väestötietoja, joita voidaan käyttää paikkatiedon tuottamiseen.

Mittauksiin ja tilastoihin perustuvien paikkatietojen lisäksi paikkatietoa kerätään esimerkiksi lentokoneista ja satelliiteista otettujen ilmakuvien avulla. Tällöin puhutaan kaukokartoituksesta.

Jotta tuotettua paikkatietoa voidaan hyödyntää, on sen oltava luotettavaa ja täsmällistä. Tämän takia paikkatietoaineiston yhteyteen on syytä tallentaa aina aineistoa itseään kuvaavaa tietoa. Tätä kutsutaan metatiedoksi, tiedoksi tiedosta.

Keskeisiä paikkatietoaineistoihin tallennettavia metatietoja ovat esimerkiksi aineiston tuottaja, aineiston käyttötarkoitus, tuotantotapa sekä päivämäärä, jolloin aineisto on tuotettu. Näin aineiston käyttäjä voi arvioida aineiston luotettavuutta.

Lisää tietoa:
Pro GIS
Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna


 

Tehtävät

Tehtävä 1. Aineistojen kuvaus- eli metatiedot

Tutki kartta-alustan aineistojen metatietoja ja vastaa niiden avulla seuraaviin kysymyksiin.

  • Mikä taho on tuottanut Peruskartan?
  • Mikä taho on tuottanut Kallioperä-aineiston?
  • Mihin mittakaavaan on tuotettu Pohjavesialueet-aineisto? Mitä se tarkoittaa?
  • Mihin käytetään maakuntakaavaa?

Ohje: Voit tarkastella karttanäkymässä auki olevan aineiston kuvaus- eli metatietoja klikkaamalla Tasot-välilehdeltä aineistokohtaista ?-kuvaketta.

Tehtävä 2. Tutkitaan aineistojen ominaisuustietoja

Tutki kartta-alustan aineistojen ominaisuustietoja. Avaa kartta-näkymään aineistoksi Varsinais-Suomen maisemahistoriakartasto ja lähennä näkymä aineistoon.

Tutki aineiston kohteiden ominaisuustietoja.

  • Millaisia ominaisuustietoja kohteisiin on merkitty?
  • Ovatko ominaisuustiedot määrällisiä vai laadullisia eli kuvailevia? Anna esimerkkejä.

Ohje: Voit tarkastella aineistojen kohteiden ominaisuustietoja valitsemalla i-työkalun oikean laidan Tasot-välilehdeltä ja napsauttamalla haluttua aineistokohdetta karttanäkymässä.

Tehtävä 3. Paikkatietoaineistojen tuottaminen

Pohdi paikkatietoaineistojen tuottamista. Avaa karttanäkymään aineistoksi joko Maaperä, Pohjavesialueet tai Corine-aluejako ja vastaa sen jälkeen kysymyksiin. Käytä apunasi ominaisuustietoja ja metatietoja.

  • Pohdi, miten aineistot on tuotettu?
  • Millaisia käyttötarkoituksia aineistoilla mielestäsi voisi olla?
  • Miten itse voisit hyödyntää aineistoja?
  • Laadi lopuksi sopiva näkymä aineistoista pdf-muotoon tai kuvaksi.

Ohje: Voit tallentaa karttanäkymän kuvaksi tai pdf-tiedostoksi valitsemalla Tulosta -työkalupalkista.

Tehtävä 4. Paikkatietoa omasta lähiympäristöstä

Pohdi, millaisia paikkatietoaineistoja omasta lähiympäristöstäsi voisi muodostaa ja vastaa sitten kysymyksiin.

  • Miten aineisto voitaisiin tuottaa? Tarvitaanko esimerkiksi mittauksia, kyselyjä tai havainnointia?
  • Onko aineiston ominaisuustieto määrällistä, laadullista vai jotain muuta?
  • Mihin tällaista aineistoa voisit käyttää?

Comments are closed