Pinnanmuodot ja geologia

Tehtävät on suunnattu yläkouluun ja lukioon maantieteen oppiaineeseen. Tehtävissä tutkitaan pinnanmuotoja ja geologiaa erilaisten paikkatietoaineistojen avulla. Tehtävissä tarkastellaan mm. Suomen kallio- ja maaperäaineistoja sekä tutkitaan oman kotipaikkakunnan geologiaa ja pinnanmuotoja. Lisäksi pohditaan erilaisten luonnonmuodostumien syntyä ja erityisesti jääkauden vaikutuksia Suomen maastoon.

Pinnanmuodot ja geologia

Kallio- ja maaperäkartoitus kertovat maaston historiasta

Geologia on tutkimusala, joka tutkii Maapallon rakennetta, sen syntyhistoriaa ja pinnanmuotoja. Geologian kiinnostus kohdistuu sekä maa- että kallioperään.

Maaperä muodostuu maan irtonaisesta pintakerroksesta, joka voidaan jakaa kivennäismaalajeihin ja eloperäisiin maalajeihin. Kivennäismaalajit ovat kallioperästä irronnutta ainesta, jonka karkeus vaihtelee hienosta hiekasta hyvin karkeaan kivikkoon ja soraan. Eloperäiset maalajit koostuvat puolestaan kasvien ja eläinten jäänteistä ja muodostavat muun muassa turve- ja suoalueita.

Kallioperä muodostuu sen sijaan maaperän alapuolella sijaitsevasta kiinteästä kalliosta, josta voidaan erottaa erilaisia kivilajeja. Suomen kallioperä on pääosin erittäin vanhaa: vanhimmat osat ovat noin 2 miljardia vuotta vanhoja. Kallioperä ulottuu paikoitellen maanpinnalle näkyen tällöin maastossa avokallioina.

Suomi on jäätiköiden muovaama maa

Suomen maaperään ja pinnanmuotoihin on vaikuttanut erityisesti koko Pohjois-Euroopan peittänyt viimeinen jääkausi. Tämä jääkausi päättyi Suomessa noin 10000 vuotta sitten jäätiköiden sulamiseen.

Viimeisen jääkauden jäljiltä maastosta voidaan erottaa sekä jään liikkeiden että jäätikön sulamisvesien aiheuttamia muodostumia. Jään liikkeiden aiheuttamia muodostumia ovat muun muassa drumliinit, kun taas harjut ja erilaiset reunamuodostumat ovat syntyneet sulamisvesien vaikutuksesta.

Jääkauden tuloksena on syntynyt myös Suomen yleisin maalaji, moreeni. Moreeni on jäätikön peruskalliosta irrottamaa ja kasaamaa lajittumatonta kiviainesta. Moreeni koostuu sekä hienosta hiekasta että karkeasta sorasta.

Edellinen jääkausi muokkaa edelleen Suomen pinnanmuotoja maankohoamisen myötä. Erityisesti Pohjanlahden rannikolla ja Merenkurkussa maa kohoaa edelleen.

Suomen maa- ja kallioperän tutkimus

Suomessa maa- ja kallioperää kartoittaa Geologian tutkimuskeskus (GTK), jonka tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa. GTK tuottaa maa- ja kallioperäkarttoja muun muassa raaka-ainehuollon, rakentamisen, suunnittelun ja ympäristönhoidon tarpeisiin. Geologiset aineistot antavat myös paljon perustietoa maanpinnan muodostumien synnystä ja kehityksestä ja aineistoja käytetäänkin paljon myös tutkimustoiminnassa.

Lisää tietoa

Geologian tutkimuskeskus

Geo.fi – Geologisia karttoja ja aineistoja

Maaperäkartan käyttöopas (GTK)

 

Tehtävät

Tehtävä 1. Kallioperätulkintaa

A) Tarkastele kallioperäkarttaa, sen tuottamista ja käyttötarkoituksia. Valitse karttanäkymän mittakaava niin, että näet koko Suomen. Tuo karttanäkymään aineisto Kallioperä -aineistoteemasta Maasto ja geologia.

Tutki kallioperäaineiston sisältöä.

  • Millaisia alueita aineistoon on merkitty? Käytä apunasi karttaselitettä.
  • Pohdi, miten aineisto on tuotettu.
  • Pohdi, millaisiin käyttötarkoituksiin aineisto on tuotettu.

B) Tutki oman kotipaikkakuntasi kallioperää.

  • Millaisia kallioperäalueita kotipaikkakuntasi ympäristöstä voit erottaa?
  • Pohdi oppikirjasi tietojen avulla, miten kotipaikkasi kallioperä on muodostunut.
  • Laadi omalta kotipaikkakunnaltasi karttaesitys alueen kallioperästä ja tallenna se.
Tehtävä 2. Maaperätulkintaa

A) Tutki maaperäkarttaa, sen tuottamista ja käyttötarkoituksia. Avaa tehtävää varten työtila Pyynikinharju – maaperä klikkaamalla tänne.

Tutki karttanäkymää.

  • Millaisia alueita aineistoon on merkitty? Käytä apunasi karttaselitettä.
  • Pohdi, miten aineisto on tuotettu.
  • Pohdi, millaisiin käyttötarkoituksiin aineisto on tuotettu.
  • Mihin voisit itse käyttää aineistoa?

B) Tutki oman kotipaikkakuntasi maaperää. Lähennä karttanäkymä omalle kotipaikkakunnallesi ja aseta mittakaavaksi 1:40000.

Tutki karttanäkymää.

  • Millaista maaperää kotipaikkakuntasi ympäristössä on eniten?
  • Pohdi, miten alueen maaperä on muodostunut.
  • Millaista maaperää on koulusi lähiympäristössä? Lähennä karttanäkymää oman koulusi lähiympäristöön esimerkiksi mittakaavaan 1:8000.
  • Laadi lopuksi karttaesitys koulun lähiympäristön maaperästä ja tallenna se.

Huom!. Maaperäkartta ei kata koko Suomea. Mikäli omalta kotipaikkakunnaltasi aineistoa ei ole saatavilla, lähennä karttanäkymä uuteen sijaintiin.

Tehtävä 3. Jääkauden jäljet maastossa

A) Tutki maaperäkartan avulla jääkauden merkkejä maastossa. Avaa tehtävää varten uudelleen työtila Pyynikinharju – maaperä klikkaamalla tänne.

Tutki karttanäkymää.

  • Millaisia muodostumia voit erottaa aineistosta?
  • Mihin ilmansuuntaan muodostumat ovat suuntautuneet? Miksi?
  • Pohdi muodostumien syntyhistoriaa. Missä vaiheessa jääkautta kukin eri muodostumatyypit muodostumat ovat syntyneet?

B) Tutki tarkemmin moreenimuodostumia. Tuo karttanäkymään aineisto Moreenimuodostumat aineistoteemasta Maasto ja geologia. Aseta karttanäkymä niin, että näet koko Suomen ja valitse taustakartaksi Pohjakartta.

Tutki karttanäkymää.

  • Millaisia kohteita aineistoon on merkitty?
  • Miten eri kohteet ovat sijoittuneet Suomessa?
  • Pohdi, miten kartoitusaineisto on tuotettu.
  • Pohdi, millaisiin käyttötarkoituksiin aineisto on tuotettu.
Tehtävä 4. Maaperä ja maanpinnan muodot

Tutki maaperän ja maaston muotojen yhteyttä. Avaa tehtävää varten työtila Lahti – maaperä klikkaamalla tänne.

Työtilassa ovat nyt auki aineistot Maaperäkartta, Rinnevalovarjostus ja Paikannimet. Mittakaava on 1:200000.

Tutki karttanäkymään.

  • Millaisia maaperäalueita erotat karttanäkymästä? Käytä apunasi karttaselitettä.
  • Minkä itä-länsi -suuntaisen muodostuman voit erottaa kartalta?
  • Pohdi, miten muodostuma on syntynyt.
  • Miten eri maalajit erottuvat maaston muodoissa? Mitkä maaperäalueet ovat korkeampia kuin muut?
  • Tallenna lopuksi karttaesitys. Voit tulostaa sen.
Tehtävä 5. Maaperä ja maankäyttö

Tutki maankäyttöä erilaisilla maaperäalueilla. Pidä edellisessä tehtävässäsi käyttämä työtila Lahti – maaperä avoinna. Valitse taustakartaksi maastotietokanta ja säädä maaperäaineiston ja rinnevalovarjostuksen läpinäkyvyydeksi 50 prosenttia, jotta näet taustakartan aineistojen läpi. Lähennä karttanäkymä mittakaavaan 1:40000.

Tutki karttanäkymässä, miten erilaiset maankäyttömuodot sijoittuvat eri maaperäalueille.

  • Miten Lahden kaupunki näyttää sijoittuneen maaperäkartalla?
  • Miten suuret liikenneyhteydet (tiet ja rautatiet) hyödyntävät eri maaperäalueita? Missä tämän huomaat?
  • Pohdi, mitä riskejä eri maankäyttömuodot aiheuttavat maaperällä.

Comments are closed