Lukion tehtävät 9 - pinnanmuotojen tunnistaminen

Lukion tehtäväpaketin 9. osan tehtävissä pääset tunnistamaan eri tavoin syntyneitä pinnanmuotoja kartalta.  

1. Mikä korkeuskäyrin esitetty pinnanmuoto?
Katso alla olevaa karttaa tai avaa työtila.  Keskellä karttaa näkyy tiivis rykelmä korkeuskäyriä.

  • Nimeä pinnanmuoto.
  • Kuvaa sen syntymekanismi.
2. Mikä pitkänomainen pinnanmuoto?
Katso alla olevaa karttaa tai avaa työtila. Keskellä karttaa näkyy pitkänomainen pinnanmuoto.

  • Nimeä pinnanmuoto.
  • Kuvaa sen syntymekanismi.
3. Joen muoto
Katso alla olevaa karttaa tai avaa työtila. Keskellä karttaa näkyy joki.

  • Kuvaa joen muotoa. Miten kyseisen muotoinen joki on syntynyt?
  • Pohdi kartalla näkyvään jokeen liittyviä mahdollisia uhkia ja niiden syitä.
4. Pohjaveden syntyminen
Katso alla olevaa karttaa tai avaa työtila. Kartalla näkyvät pohjavesialueet.

  • Mitä on pohjavesi? Miten se syntyy? Minkälainen maaperä edesauttaa pohjaveden syntyä?
  • Miten jääkausi on vaikuttanut Suomen pohjavesien syntyyn?
  • Kuvaa miten kartassa näkyvät pohjavedet ovat syntyneet.
5. Salpausselkien syntyminen
Katso alla olevaa karttaa tai avaa työtila. Kartassa näkyy kaksi Salpausselkää.

  • Merkitse ja nimeä Salpausselät karttaan.
  • Miten Salpausselät ovat syntyneet? Kuvaile niiden muotoa.
6. Lokan tekojärvi
Etsi PaikkaOpin kartta-alustalta Lokan tekojärvi tai avaa suoraan tämä työtila. Käytä tehtävässä apunasi karttaselitteitä, jotka löydät karttaikkunan oikealta puolelta Selitteet-välilehdeltä. Suomen suurin tekojärvi on Lokan tekojärvi.

  • Missä Lokan tekojärvi sijaitsee?
  • Mitä tekojärvi tarkoittaa? Miksi tekojärviä on rakennettu?
  • Mitä tapahtuisi, jos Lokan vedenpintaa nostettaisiin 10 metriä? Entä jos sitä laskettaisiin 10 m?
Vastaukset

1. drumliini

Mannerjäätikkö kuljetti mukanaan kivi- ja mineraaliainesta. Liikkuva jäätikkö muotoili pohjamoreenista pitkänomaisia muotoja jäätikön liikesuunnan mukaisesti. Drumliineilla on usein kalliosydän.

2. harju

Harju on syntynyt jäätikön sisällä virranneen joen kerrostaessa maa-ainesta joen pohjaan jäätikön sulamisvaiheessa. Harjut ovat pitkänomaisia mannerjään liikkeen suuntaisia muodostumia.

3. meanderi, meanderoiva eli mutkitteleva joki

Jokeen syntyy mutkia, kun virtaus on hidas ja maa-alusta helposti kuluvaa. Mutka kaareutuu ajan kuluessa jyrkemmäksi, sillä ulkosyrjän nopea virtaus kuluttaa joenpenkkaa ja sisäreunassa hidas virtaus kerryttää maa-ainesta särkäksi. Jokeen liittyviä mahdollisia uhkia ovat mm. eroosio, kevättulvat ja rehevöityminen.

4. Pohjavesi on maa- ja kallioperään varastoitunutta vettä. Pohjavettä muodostuu, kun sateen ja lumen sulamisvedet suodattuvat karkearakeisten ja huokoisten maalajien läpi. Parhaita pohjavesialueita ovat hiekka- ja soraharjut sekä reunamuodostumat kuten Salpausselät.

Jääkauden jäämassat ovat muokanneet Suomen kallio- ja maaperää kuluttamalla ja kuljettamalla ainesta. Kalliopintoihin muodostui jään kulkusuunnan mukaisia uurteita ja kouruja, ja jäätikköjoet kerrostivat soraa ja hiekkaa. Jäätikön sulaessa mukana kulkeutunut pienempi kiviaines kasautui selänteiksi ja tasanteiksi.

5. Salpausselät kuvassa keltaisella

Kuvassa näkyvät (alemmasta lukien) I Salpausselkä ja II Salpausselkä. Ne ovat jääkauden päättymisvaiheessa syntyneitä reunamuodostumia, jotka ovat kerrostuneet jäätikkökielekkeiden eteen. Kun ilmasto viileni jäätikön sulamisvaiheen aikana ja mannerjään liike pysähtyi sadoiksi vuosiksi, jään reunan eteen kasautui sulamisvesien kuljettamasta aineksesta jään reunan suuntaisia valleja. Salpausselät ovat monen sadan kilometrin mittaisia ja ne ovat paikoitellen 60-80 metriä muuta ympäristöä korkeampia.

6. Lokan tekojärvestä löydät tietoa Järvi&meriwikistä. Vedenpinnan nousun ja laskun vaikutuksia voit arvioida järven syvyyskäyrien avulla ja etsimällä internetistä tietoa esimerkiksi hakusanalla ”vesistön säännöstely”.

Lokan tekojärvi sijaitsee Lapissa Sodankylässä. Tekojärvi on ihmisen rakentama tai ihmisen toiminnan tuloksena syntynyt vesialue. Tekojärviä rakennetaan sähköntuotantoa ja tulvien hallintaa varten, sekä keinokasteluun. Vesistön säännöstelyssä säädetään veden määrää, läpivirtausta tai vedenpinnan korkeutta. Vesistön säännöstelyllä voidaan vaikuttaa mm. vesivoimalaitoksen sähköntuotantoon ja kalantuotantoon. Lokan ala on säännöstelyn ylärajalla. Jos Lokan vedenpintaa nostettaisiin, järven pinta-ala ja vesimäärä kasvaisi valtavaksi, sillä Lokan tekojärven ympäristö on matalaa ja soista. Järven syvyys on noin 12 m. Jos vedenpintaa laskettaisiin 10 metriä, veden määrä vähenisi rajusti ja järvi katoaisi lähes kokonaan.

 

Tehtävät toteuttanut biologian ja maantieteen opettaja Marianna Kuusela

Comments are closed