Vesistöt ja ympäristön suojelu

Tehtävät on suunnattu yläkouluun ja lukioon maantieteen oppiaineeseen. Tehtävissä tutkitaan valuma-alueiden muotoutumista sekä pohjavesialueiden sijoittumista. Lisäksi tutustutaan oman kotipaikkakunnan luonnonsuojelukohteisiin.

Vesistöt ja ympäristön suojelu

Vesistöt koostuvat pinta- ja pohjavesistä

Suomea ei turhaan kutsuta ”tuhansien järvien maaksi”. Maassamme on liki 200 000 erikokoista järveä ja lampea, ja lähes kymmenesosa maamme pinta-alasta on vesistöjen peitossa. Ei olekaan yllättävää, että vesistöillä on suuri merkitys ihmisille ja yhteiskunnalle. Vesistöjä hyödynnetään ja käytetään mm. liikenneväylinä, osana energiantuotantoa sekä matkailu- ja virkistyskäytössä.

Järvet ja jokiverkostot muodostavat pintavesistöjä. Vesistöalueen rajat muodostuvat vedenjakajista, korkeammista maaston osista. Suomen vesistöt on jaettu 74 yli 200 neliökilometrin suuruiseen päävesistöalueeseen. Suurimmat vesistöalueet ovat Vuoksen, Kemijoen ja Kymijoen vesistöt. Päävesistöalueet jakaantuvat lisäksi edelleen kolmeen jakovaiheeseen.

tehtava_kuva_2

Suomelle merkittävä vesistöalue on myös Itämeri, jonka kanssa Suomella on yli 40 000 kilometriä rantaviivaa. Lähes koko Suomi sijoittuu Itämeren valuma-alueelle, joten lähes kaikki Suomeen satava vesi kulkeutuu lopulta joko Itämereen tai imeytyy pohjavedeksi.

Pohjavedet muodostavatkin toisen merkittävän vesistökokonaisuuden. Suomessa pohjavettä on lähes kaikkialla, mutta runsaimmin sitä muodostuu alueilla, joissa maaperä koostuu hyvin vettä johtavista sora- ja hiekkamuodostumista. Suomessa pohjavettä hyödynnetään runsaasti. Pohjavesi on laadultaan usein parempaa kuin pintavesi ja parhaimmillaan sitä voidaan käyttää talousvetenä sellaisenaan ilman vedenkäsittelyä.

Luonnonsuojelu turvaa luonnon monimuotoisuutta

Vesistöt muodostavat Suomessa merkittävän ympäristösuojelullisen kohteen. Vesistöjä uhkaavat mm. liikenteen, maatalouden, teollisuuden ja asumisen päästöt. Jätevedet voivat rehevöittää pintavesiä ja toisaalta maa-aineisten otto saattaa uhata pohjavesiä.

Luonnonsuojelualueiden tarkoituksena on turvata tietyn alueen luonnon monimuotoisuus suojelemalla tiettyä lajia tai koko puistoa. Luonnonsuojelualueilla tapahtuvaa toimintaa on usein rajoitettu hyvin tarkasti.

Luonnonsuojelualueiden perustamisen tavoitteena on, että ne edustavat kaikkia Suomessa tavattavia luontotyyppejä. Valtioneuvosto on hyväksynyt seitsemän luonnonsuojeluohjelmaa, joissa asetettujen suojelutavoitteiden mukaisesti uusia luonnonsuojelualueita perustetaan.

Lisää tietoa:
Pohjaveden suojelu (Ympäristöhallinnon verkopalvelu ymparisto.fi)
Järvi & meriwiki (Suomen ympäristökeskus SYKE)

 

Tehtävät

Tehtävä 1. Vesistö- ja valuma-alueet

A) Tutki oman kotipaikkasi vesistöalueita. Aseta taustakartaksi Maastotietokanta. Lähennä karttanäkymä omalle kotipaikkakunnallesi.

Tutki karttanäkymää.

  • Mitkä ovat kotipaikkakuntasi suurimmat vesistöalueet? Ota huomioon järvet, joet ja meret.
  • Miten vesistöjä on kotipaikkakunnallasi hyödynnetty?

Laadi karttaesitys oman kotipaikkakuntasi vesistöalueista. Piilota tätä varten taustakartta ja aseta näkyväksi aineisto Vesistöalueet aineistoteemasta Vesistöt.

B) Tutki seuraavaksi kotipaikkakunnan vesistöjen valuma-alueita. Aseta näkyväksi aineisto Vesistöjen valuma-alueet aineistoteemasta Vesistöt.

Tutki karttanäkymää.

  • Määrittele, mitkä vesistöalueet kuuluvat yhteen valuma-alueeseen.
  • Selvitä valuma-alueiden rajoja tarkastelemalla, minne pintavedet tältä alueelta laskevat? Selvitä mahdollisen laskujoen tai ojan nimi ja purkuvesistö (järven tai merenlahden nimi).

C) Valitse omalta kotipaikkakunnaltasi tutkimuskohteeksi yksi vesistöalue, esimerkiksi järvi ja sen valuma-alue.

Selvitä karttanäkymän avulla.

  • Mikä on tutkimasi vesistöalueen pinta-ala?
  • Millaisia toimintoja oman vesistöalueesi sisälle sijoittuu?
  • Mitkä ovat uhkaavia kohteita?
  • Laadi lopuksi karttaesitys tutkimastasi vesistöalueesta ja tallenna se omalle työkirjasivullesi.
Tehtävä 2. Pohjavesialueet

A) Tutki pohjavesialueiden sijoittumista Suomessa. Valitse taustakartaksi ”Pohjakartta” ja aseta näkyväksi aineisto ”Pohjavesialueet” aineistoteemasta ”Vesistöt”. Valitse karttanäkymäksi koko Suomi.

Tutki karttanäkymää.

  • Miten pohjavesialueet ovat sijoittuneet Suomessa?
  • Miten pohjavesialueiden sijoittuminen eroaa Pohjois-Lapin ja Etelä-Suomen välillä?
  • Mitä pohjavesialueiden sijoittuminen kertoo maaperästä ja maaston muodoista? Käytä apunasi Maaperä ja Rinnevalovarjostus-aineistoja. Lähennä karttanäkymää tarpeen mukaan, jotta saat maaperäaineiston näkyviin.
  • Pohdi, miksi pohjavesialueet ovat sijoittuneet näin?
  • Laadi lopuksi karttaesitys Etelä- tai Pohjois-Suomen pohjavesialueista ja tallenna se omalle työkirjasivullesi.

B) Tutki pohjavesialueita omalla kotipaikkakunnallasi. Aseta taustakartaksi Maastotietokanta. Lähennä karttanäkymä omalle kotipaikkakunnallesi.

Tutki karttanäkymää.

  • Miten pohjavesialueet ovat sijoittuneet omalla kotipaikkakunnallasi?
  • Millaista maankäyttöä pohjavesialueilla on? Lähennä karttanäkymää tarvittaessa niin, että saat näkyviin maankäyttömuotoja.
  • Pohdi, miten erilaisten maankäyttötavat vaikuttavat pohjaveteen.

Laadi lopuksi karttaesitys oman kotipaikkakuntasi pohjavesialueista.

Tehtävä 3. Vesistöjen tila

A) Tutki vesistöjen tilaa Suomessa. Aseta näkyväksi aineisto Vedenlaatu 2000–2003 aineistoteemasta Ympäristöntutkimus.

Tutki aineistoa kuvaustietojen ja karttaselitteen avulla.

  • Millainen luokittelu aineistossa on käytössä?
  • Mikä taho on tuottanut aineiston?
  • Millaiseen mittakaavaan aineisto on tuotettu ja miten tämä vaikuttaa aineiston piirtotarkkuuteen?

B) Tarkastele seuraavaksi eri vesistöalueiden tilaa karttanäkymän avulla.

Tutki karttanäkymää.

  • Millainen on seuraavien vesistöjen pintavesien laatuluokitus: Päijänne, Inarinjärvi, Suomenlahti, Oulunjärvi, Halikonlahti.
  • Pohdi mahdollisia syitä, miksi vesistöjen tila on hyvä tai huono.
  • Laadi karttaesitys, joka näyttää yhden edellä tutkimasi vesistön tilan.

C) Vertaile, miten vesistöjen tila on muuttunut vuosien 1994–1997 ja 2000–2003 tehtyjen luokittelujen välillä. Aseta tätä varten karttanäkymään näkyväksi myös aineisto Vedenlaatu 1994–1997 aineistoteemasta Ympäristöntutkimus.

Tutki karttanäkymää.

  • Miten B kohdassa tutkimiesi vesistöjen tila on muuttunut?
  • Pohdi syitä, miksi vesistöjen tila on mahdollisesti muuttunut.
  • Laadi omalle työkirjasivullesi karttaesitykset, joilla kuvaat yhden edellä tutkimasi vesistöalueen tilan muutoksia.
Tehtävä 4. Luonnonsuojelualueet

A) Tutki luonnonsuojelualueita ja -ohjelmia kartta-alustan avulla. Aseta taustakartaksi Maastotietokanta ja tuo karttanäkymään aineisto Luonnonsuojelualueet aineistoteemasta Luonnonsuojelu ja kansallispuistot. Lähennä karttanäkymä omalle kotipaikkakunnallesi (mittakaava 1:80000).

Tutki karttanäkymää.

  • Selvitä, mitkä ovat koulusi ja kotipaikkasi lähimmät suojelualueet.
  • Pohdi, millaiset luontoarvot ovat alueilla erityisen tärkeitä ja vaikuttaneet alueen suojelutarpeeseen. Käytä apunasi niin luonnonmaantieteellisiä kuin kulttuurimaantieteellisiäkin aineistoja.
  • Kartoita näiden suojelualueiden ympäristöstä niitä mahdollisesti uhkaavia tekijöitä. Onko alueen lähellä esimerkiksi suuria liikenneyhteyksiä tai teollisuutta, jotka saattavat vaikuttaa alueen luonto-oloihin?
    Laadi lopuksi karttaesitys jostakin edellä kartoittamastasi luonnonsuojelualueesta.

B) Tutki seuraavaksi Natura 2000-alueita. Aseta näkyväksi aineisto Natura 2000 aineistoteemasta Luonnonsuojelu ja kansallispuistot.

Tutki aineistoa aineistokuvauksen avulla.

  • Kuka on tuottanut Natura 2000-aineiston?
  • Kuinka laaja on Natura-alueiden verkosto?
  • Millaisia Natura-suojelukohteita löydät omalta kotipaikkakunnaltasi?

Comments are closed