Vesa Arki, LuK, projektiavustaja Maantieteen ja Geologian laitos Turun yliopisto
Kirjoittaja on paikkatiedosta ja osallisuudesta kiinnostunut maantieteen opiskelija ja projektiavustaja, jonka mielestä paikkatieto-osaaminen pitäisi saada osaksi jokaisen oppilaan työkalupakkia.
Ihmisten mielipiteet ja kokemukset kartalle
Paikkatietokentän ihmislähtöisempää puolta edustavat osallistavat kartoitusmenetelmät. Osallistavilla kartoitusmenetelmillä voidaan yhdistää ihmisten mielipiteitä ja kokemuksia fyysisiin paikkoihin. Toisin sanoen, kartoituksella voidaan tuottaa paikkatietoa, joka kuvaa alueita tai kohteita, joihin ihmisten jokapäiväisen elämän kokemukset kytkeytyvät.
Osallistavassa kartoituksessa minua kiinnostaa sen monet soveltamismahdollisuudet. Esimerkiksi voitaisiin vaikka tarkastella missä lukiolaiset viettävät vapaa-aikaansa, mitä reittejä koulumatkat tapahtuvat tai missä sijaitsevat kaupungin kiinnostavimmat katutaideteokset?
Koen myös erityisen tärkeäksi ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Mielestäni osallistava kartoitus tarjoaa näppärän työkalun jolla voidaan tarttua tähän haasteeseen ja samalla innostaa ihmiset pohtimaan omaan arkiympäristöönsä liittyviä kehityskysymyksiä aktiivisemmin.
Usein pyrkimyksenä onkin ollut kerätä tietoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi osallistamalla ihmisiä heidän elinympäristöön koskevaan suunnitteluun. Erityisesti Internet-selaimessa toteutetut kyselyt mahdollistavat suuren ihmismäärän tavoittamisen ajasta ja paikasta riippumatta.
Käytännössä kartoituksia on toteutettu jo monin eri tavoin ja monissa eri yhteyksissä ympäri Suomea ja globaalisti. Aihetta on mielestäni helpoin lähestyä käytännön esimerkkien kautta ja seuraavaksi esittelen neljä erilaisista sovellusta.
Esimerkki yksi. Asukkaiden kaupunkipyöräilykäyttäytymisen selvittäminen Turun keskustan alueella
Turun yliopiston Maantieteen ja geologian laitoksen tutkimuskurssin ja Turun kaupungin yhteistyössä toteuttamassa kyselyssä tarkasteltiin kaupunkipyöräilyyn liittyviä näkemyksiä. Kyselyyn vastanneet merkitsivät heille tärkeimpiä ja heidän mielestään kauneimpia, turvallisimpia sekä kehittämistä tarvitsevia pyöräilyreittejä. Kartalle piirretyt reitit osoittavat esimerkiksi kadut joilla asukkaiden kokemuksien mukaan on haastavaa pyöräillä.
Kuva1. Pyöräilykyselyn näkymä jossa osallistujat pääsivät piirtämään viivoina pyöräilyreitit
Esimerkki kaksi. Helsinki 2050 yleiskaavan kehitystyö
Helsingin kaupunki kartoitti asukkaiden näkemyksiä tukemaan tulevan yleiskaavan suunnittelutyötä. Kyselyssä osallistujat kartoittivat muun muassa heidän näkökulmastaan hyviä rakennuspaikkoja sekä ainutlaatuisia kaupunkiluontokohteita. Mielenkiintoista kartoituksessa oli myös se, että tulokset jaettiin myöhemmin avoimesti kaikkien nähtäviksi, kommentoitaviksi sekä käytettäviksi (http://yleiskaava.maptionnaire.com/fi/).
Kuva 2. Helsinki 2050 karttakyselyn ainutlaatuiset kaupunkiluontokohteet
Esimerkki kolme. Tampereen kaupungin katujen ja viheralueiden kunnossapidon vikailmoitusjärjestelmä
Kyselyiden lisäksi on myös useita pysyviä palveluita, joilla asukkaat voivat ilmoittaa heitä koskevista asioista. Tampereen kaupungin kunnossapidon vikailmoitusjärjestelmässä voi esimerkiksi ilmoittaa läheisessä puistossa kaatuneesta puusta tai kuopista autotiessä.
Kuva 3. Tampereella voi ilmoittaa katujen ja viheralueiden kunnossapitoa tarvitsevat kohteet kätevästi karttapalvelun avulla
Esimerkki neljä. Ympäristöstä saatavien palveluiden kartoittaminen Tansanian kylissä
Ajoittain tarvitaan myös kekseliäisyyttä toimivien kartoitusratkaisujen kehittämiseksi. Turun yliopiston Maantieteen ja geologian laitos yhteistyössä Dar Es Salaamin yliopiston Maantieteen laitoksen kanssa tarkasteli kyläläisten ympäristöstä saamien ekosysteemipalveluiden esiintymistä Tansanian kylissä käyttämällä A0 kokoiselle paperilla tulostettua satelliittikuvaa ja puukuulia, jotka osallistujat sijoittivat kartalle.
Palveluiden kartoittamisen lisäksi keskeisessä roolissa oli keskustelun luominen kyläympäristö kehittämiseen liittyen. Prosessin kautta asukkaat saavat äänensä kuuluviin kylän tulevaisuuden maankäytön suunnittelussa. Oli myös tärkeää palata takaisin kyliin keskustelemaan tuloksista osallistujien kanssa ja jakamaan tuotettu paikkatieto suunnittelukäyttöön.
Kuva 4. Erilainen tapa toteuttaa osallistavaa kartoitusta Lulanzin kylässä Tansaniassa
Kuva 5. Kohteet merkittiin kartoille puukuulilla. Osaan kohteista liittyi useita erilaisia palveluita jolloin kuulat muodostivat pinoja.
Osallistavan kartoituksen monenlaiset sovellukset
Jo nämä muutamat esimerkit osoittavat, että mahdollisuuksien kirjo osallistavan kartoituksen hyödyntämiseen on laaja ja useiden eri sektoreiden toimijat ovat siitä jo hyötyneet.
Esimerkit myös osoittavat, että ihmislähtöisissä paikkatietotöissä tulee aina huomioida osallistujat jotka tuottavat paikkatiedon. Suomessa ihmisten hyvä kartanlukutaito ja digitaalinen osaaminen mahdollistavat suurienkin ihmismäärien tavoittamisen tehokkaasti Internet sovellusten avulla. Tansanialaisessa kylässä taas ovat kasvokkain tai ryhmissä käydyt keskustelut toimiva lähestymistapa.
Onkin mielestäni erityisen tärkeää, että kartoitus suunnitellaan niin, että se tavoittaa tasavertaisesti eri ihmisryhmät riippumatta esimerkiksi iästä tai teknologian käyttötaidosta. Tällöin voidaan ideaalitilanteessa taata osallistumismahdollisuus kaikille.