Karttojen perusominaisuudet

Tehtävät on suunnattu yläkouluun maantieteen oppitunneille sekä kaikille paikkatiedon perusteista kiinnostuneille. Tehtävissä tutustutaan peruskartan tulkintaan ja maasto- sekä teemakartan eroihin. Lisäksi harjoitellaan mittakaavan käyttöä ja tehdään oma karttakuva.

Karttojen perusominaisuudet

Mikä on kartta?

Kartta on yleistetty, visuaalinen esitys tietystä maantieteellisestä alueesta. Kartan tavoitteena on usein kuvata aluetta monipuolisesti antamalla siitä käytetyn mittakaavan ja käyttötarkoituksen rajoissa mahdollisimman selkeä yleiskuvaus. Karttojen avulla voidaan havainnollistaa alueellista tai paikkaan sidottua tietoa, jolloin karttoja voidaan käyttää esimerkiksi tilastotietojen esitysmuotona.

Karttojen tuotantoon erikoistunut tieteenala on nimeltään kartografia. Aiemmin kartat tuotettiin käsin, mutta tietokoneet ja paikkatieto-ohjelmistot ovat nykyisin syrjäyttäneet vanhat menetelmät. Visuaalisena esitysmuotona kartan luettavuus ja havainnollisuus ovat kuitenkin edelleen sen keskeisiä ominaisuuksia.

Kartan laadinnan lähtökohtana on kartan ajateltu käyttötarkoitus. Se vaikuttaa puolestaan käytettävään mittakaavaan ja yleistystasoon eli tarkkuuteen, jolla kohteita kartalla esitetään. Lisäksi erityisesti laajoja maantieteellisiä alueita kuvaavissa kartoissa on tärkeää huomioida kartassa käytettävä projektio eli tapa, jolla maapallon kolmiulotteinen pinta kuvataan tasolla.

Maastokartta ja teemakartta

Kartat voidaan jakaa yleispiirteisesti kahteen ryhmään: maastokarttoihin ja teemakarttoihin. Maastokartat ovat ilma- ja satelliittikuvauksiin perustuvia karttaesityksiä tietyn alueen topografiasta. Niiden tavoitteena on esitellä muun muassa vesistöjen sijainnit, alueen kasvillisuus ja korkeussuhteet sekä ihmistoiminnan osa-alueet kuten liikenne ja asutus.

maastokartat

Maastokartoissa voidaan myös korostaa tiettyä teemaa kartan käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi autoilijoille suunnattu kartta sisältää tietoa erityisesti liikenneoloista ja tiestöstä. Veneilijöille suunnattu merikartta sisältää puolestaan vesiliikenteelle tärkeitä tietoja kuten merimerkit ja vene- ja laivaväylien sijainnit.

Teemakartta kuvaa puolestaan johonkin tiettyyn teemaan liittyvää tietoa yksinkertaistetulla karttapohjalla. Teemakartalla esitettävä tieto on usein tilastotietoa. Usein käytetty teemakarttatyyppi on koropleettikartta, jossa luokiteltu tilastotieto on yhdistetty alueisiin. Tällöin alueet kuvataan eri värein tai rasterikuvioin, jotka kuvaavat tiettyä luokkaa.

teemakartat

Muita yleisiä teemakarttatyyppejä ovat muun muassa pistekartta ja viivakartta. Piste- ja viivakartoilla voidaan kuvata tietyn ilmiön esiintymistä, mutta myös ilmiön ominaisuuksia vaihtelemalla esimerkiksi kuvaamiseen käytetyn pisteen tai viivan kokoa, väriä tai muotoa.

Mittakaava ja yleistäminen

Mittakaava on suhdeluku, joka kertoo missä suhteessa kartalla esitetyt etäisyydet vastaavat etäisyyksiä oikeassa ympäristössä. Esimerkiksi kartan mittakaava 1:5000 tarkoittaa, että 1 senttimetri kartalla vastaa maastossa 5000 senttimetriä eli 50 metriä.

Suhdeluvun lisäksi mittakaava voidaan ilmaista myös janamittakaavana. Se on yleensä piirretty kartan reunaan, ja sen avulla nähdään suoraan, millainen on tietty etäisyys kartalla.
Karttoja tuotetaan niiden käyttötarkoituksen mukaisesti niin suurissa kuin pienissäkin mittakaavoissa. Mittakaavan valinta on tärkeää, sillä se vaikuttaa kartan yleistykseen.

Yleistämisen tavoitteena on tehdä kartasta helppolukuisempi ja korostaa maaston tiettyjä kohteita. Näin kartta tukee paremmin suunniteltua käyttötarkoitustaan. Yleistäminen tapahtuu useimmiten kohteiden muotoja yksinkertaistamalla, kohteita yhdistämällä ja suurentamalla tai kuvattavien kohteiden valinnalla.

 


Tehtävät:

 

Tehtävä 1. Tutki maastokarttaa

Tutustu peruskartan sisältöihin. Valitse taustakartaksi Peruskartta ja lähennä karttanäkymä omalle kotipaikkakunnallesi mittakaavaan 1:16000.

Tutki karttanäkymää.

  • Mitä eri värit kartalla tarkoittavat? Käytä apunasi karttaselitettä.
  • Millaisia kohteita kartalle on merkitty?
  • Pohdi, millaisiin käyttötarkoituksiin karttaa voisi käyttää.

Ohje: Voit valita taustakartan klikkaamalla kartta-alustan vasemman laidan aineistoteemaa Taustakartat ja klikkaamalla haluamasi taustakarttavaihtoehdon valintaympyrää.

Tehtävä 2. Maastokarttojen ja teemakarttojen erot

Tutki eri paikkatieto- ja kartta-aineistojen sisältöjä PaikkaOpin kartta-alustalla.

  • Mitkä aineistoista ovat mielestäsi maastokarttoja?
  • Minkälaisia teemakarttoja kartta-alustasta löydät?

Ohje: Saat eri paikkatietoaineistot näkyviin klikkaamalla kartta-alustan vasemman laidan aineistolistalta aineistoa vastaavaa valintaruutua.

Tehtävä 3. Mittakaava ja yleistäminen

Tutki peruskarttaa eri mittakaavoissa ja mittakaavan muutoksen vaikutusta kartan yleistykseen. Valitse taustakartaksi Peruskartta.

  • Miten mittakaavan valinta vaikuttaa kartan yleistystasoon?
  • Missä karttamerkeissä yleistyksen huomaat?
  • Mihin käyttötarkoitukseen käyttäisit peruskarttaa mittakaavassa 1:1500000? Entä mittakaavan 1:60000 karttaa?
    Tallenna lopuksi karttakuva peruskartasta. Valitse mittakaava niin, että voisit käyttää karttakuvaa oman kotialueesi maastossa liikkumiseen. Perustele valintasi.

Ohje: Voit tallentaa karttanäkymän kuvaksi tai pdf-tiedostoksi valitsemalla Tulosta työkalupalkista.

Tehtävä 4. Muodosta oma karttakuva

Muodosta teemakarttaesityksiä oman valintasi mukaan eri paikkatietoaineistoja hyödyntäen. Voit tehdä karttaesityksen vaikkapa omalta kotipaikkakunnaltasi tai koko Suomesta.

Pohdi karttakuvaa tehdessäsi seuraavia asioita:

  • Mikä on kartan käyttötarkoitus?
  • Millaisia karttakohteita tällaisen kartan tulisi sisältää?
  • Mikä on hyvä mittakaava kartan käyttötarkoitukseen?

Lisää sopivat karttatasot karttanäkymään kartta-alustan vasemman laidan aineistolistalta. Voit käyttää apunasi myös ilmakuvia. Tallenna lopuksi omat karttaesityksesi valitsemalla Tallenna karttanäkymä työtilaksi.

Ohje: Voit säätää karttanäkymässä auki olevan karttatason läpinäkyvyyttä kartta-alustan vasemmassa laidan Tasot-välilehden tasokohtaisilla säätimillä.

Comments are closed.