Paikkatiedon hyödyntäminen ja paikkatietoanalyysit

Tehtävät soveltuvat yläkouluun ja lukioon maantieteen oppitunneille sekä kaikille paikkatiedon perusteiden harjoitteluun. Tehtävissä tarkastellaan paikkatiedon hyötykäytön mahdollisuuksia ja paikkatiedon soveltamista omassa arjessa ja ympäristössä.

Mihin paikkatietoa tarvitaan?

Kuvitellaan vaikkapa seuraava tilanne. Kaupunkia halkova joki uhkaa tulvia ja nostaa vettä kaduille ja rakennusten kellareihin. Jotta tulvan aiheuttamat vahingot jäisivät mahdollisimman pieniksi, viranomaisten tulisi nopeasti tietää, mitkä alueet ja rakennukset ovat vaarassa jäädä tulvan alle.

Paikkatietojärjestelmän avulla alueiden määrittely on mahdollista. Tähän tarvitaan kaupunkialueen maaston korkeuserot ja rakennusten sijainnit sisältävät paikkatietoaineistot. Korkeuserot sisältävän aineiston avulla voidaan määritellä mihin asti tulva ulottuu, kun vedenpinta nousee tietylle korkeudelle. Kun tämän päälle tuodaan rakennustiedot, voi paikkatietojärjestelmä kuvata ne rakennukset, jotka ovat vaarassa joutua tulvan alle.

Paikkatietoa voidaan siis käyttää monenlaisten ilmiöiden seuraamiseen ja kuvaamiseen. Paikkatietoa hyödynnetään tutkimuksessa ja suunnittelussa, mutta myös tavallisten ihmisten arjessa. Kännykkä saattaa antaa esimerkiksi vinkkejä lähistöllä sijaitsevista ravintoloista. Toiminto perustuu paitsi kännykän paikantamiseen myös paikkatietoaineistoon, jonne on tallennettu ravintolat ja niiden sijainnit. Vertaamalla kännykän kulloistakin sijaintia paikkatietoaineistoon, voidaan kännykässä nopeasti esittää esimerkiksi 500 metrin säteellä sijaitsevat ravintolat.

Samaan toiminnallisuuteen perustuu myös autoilijan perille ohjaava autonavigaattori. Ravintoloiden sijainnit kertovan paikkatietoaineiston sijaan käytössä on tieverkkoa kuvaava paikkatietoaineisto, joka sisältää ominaisuustietoina katujen nimet ja osoitteet. Autonavigaattorin käytön kohdalla korostuu myös tarve ajantasaiseen paikkatietoaineistoon: mikäli aineisto ei sisällä uusimpia katuja ja osoitteita, ei navigaattori osaa löytää välttämättä perille.

Paikkatietoanalyysit tuottavat uutta tietoa

Edellä kuvatut esimerkiksi ovat muutamia paikkatiedon käyttösovelluksia. Paikkatietoaineistoja voidaan siis hyödyntää yhdessä ja erikseen tuottamaan uutta tietoa. Tällaista työskentelyä kutsutaan paikkatietoanalyysiksi.

Paikkatietoanalyysien avulla erilaisia tietoja voidaan etsiä, luokitella, yleistää ja yhdistää, tutkia erilaisten alueellisten kohteiden päällekkäisyyksiä tai yhteyksiä sekä visualisoida tuotettu tieto halutulla tavalla. Analyysit jaetaan tavallisesti kyselyihin, visuaalisiin analyyseihin ja laskennallisiin analyyseihin.

Visuaalinen paikkatietoanalyysi on yksinkertainen tapa hyödyntää paikkatietoa. Tällaisessa analyysissa eri paikkatietoaineistot asetetaan näkyväksi päällekkäin ja niiden muodostamasta karttakuvasta tehdään johtopäätöksiä tutkittavasta ilmiöstä.

Laskennalliset paikkatietoanalyysit

Laskennalliset paikkatietoanalyysit perustuvat paikkatieto-ohjelmistoissa suoritettaviin operaatioihin. Tavallisimpia laskennallisia analyyseja ovat päällekkäisanalyysit, yhdistävyysanalyysit sekä naapuruusanalyysit.

Päällekkäisanalyyseissä kahta tai useampaa paikkatietoaineistoa verrataan päällekkäin ja pyritään löytämään aineistojen välisiä yhteyksiä. Jos käytössämme on esimerkiksi maaperää sekä peltoalueita kuvaavat aineistot, voimme etsiä näkyville kaikki ne peltoalueet, jotka sijaitsevat savimaalla.

Yhdistävyysanalyyseissa tarkastellaan verkostomaisia paikkatietoaineistoja, kuten tiestöä, joukkoliikenteen reittejä tai sähkö- ja vesijohtoja. Tällaista analyysia voidaan käyttää esimerkiksi löytämään mahdollisimman lyhyt tai kustannustehokas reitti kuljettavaksi pisteestä A pisteeseen B.

Naapuruusanalyysien avulla tarkastellaan puolestaan tutkittavan kohteen yhteyttä sen ympärillä oleviin kohteisiin. Vektorimuotoista paikkatietoaineistoa käytettäessä voidaan kohteiden ympärille muodostaa tietyn suuruinen puskurivyöhyke ja verrata puskurivyöhykkeen avulla kohteen sijoittumista muihin paikkatietoaineistoihin nähden.

Puskurivyöhykkeen käyttöön perustuu edellä kuvattu esimerkki paikantavan kännykän mahdollisuudesta esittää lähistöllä olevat ravintolat. Tällöin puskurivyöhykkeen koko on 500 metriä ja se muodostetaan kännykän kulloisenkin sijainnin ympärille. Analyysissä lasketaan, mitkä ravintolat osuvat tämän ympyrän sisälle ja esitetään ne listana tai karttana.

Lisää tietoa:

Paikkatieto. PaikkaOppi.

Mitä on Paikkatieto? Yle Oppiminen.

Tehtävät

Tulostus / PDF