Luokanopettaja Maritta Tammio, Piispanlähteen koulu, Kaarina
Uutta tehtävämallia kehittämässä
Olin viime syksynä kehittämässä PaikkaOpin verkkosivuille uutta tehtävämallia “Tutkitaan talventörröttäjiä!”. Testasimme mallia 2. luokkalaisten kanssa.
Huolimatta PaikkaOpin kymmenvuotis -taipaleesta – minulla ei ollut aavistustakaan, miten PaikkaOppia voidaan hyödyntää alkuopetuksessa.
Kehittämäni tehtävämalli liittyy kestävän kehityksen opetukseen. Sen peruspilareita ovat toimiminen ympäristössä ja ympäristön puolesta sekä oppiminen ympäristöstä. Esineet eri suunnista, luokan pohjapiirros, ilmakuva, eri kartat, karttamerkit ja erilaiset maisemat ovat olleet tyypillisiä aiheita. Niitä on perinteisesti ymmärretty ja opetettu liikuntatuntien sekä suunnistuksen puitteissa. Alakoulussa on maailman sivu toteutettu aihekokonaisuuksia, joissa yhdistyvät käsityöaskartelu ja kuvataide.
Lapset osaavat etsiä mielenkiintoisia asioita luonnosta. Ympäristöretket ovat antaneet aiheita itse matematiikan ja äidinkielen tunneille. Mutta mitä ihmettä tekisin eri tavalla kuin aikaisemmin? Vuodenajat ja eri leikit kiinnostavat aina lapsia. Leikkien avulla voidaan heti nimetä muutama kymmen kehittävää asiaa kuten käsitteen muodostuminen, aistihavainnot, eläytyminen, ongelmanratkaisu, tilan hahmottaminen, luovuus, ajattelu ja havainnoiminen.
Tehtävämallia kehittäessäni näin uutisista, kun Ari- Pekka Huhta esitteli kirjaansa Talventörröttäjät. Olin jo tovin valmistellut muuta aiheekseni, kun oitis tiesin – Heureka! Tässä sen on, aihetta ei kovin paljoa käsitellä eri alkuopetuksen oppikirjoissa.
Soitin Ari-Pekka Huhdalle ja pyysin häntä mukaan asiantuntijakuvineen.
Oli hienoa esitellä luokalle Ari-Pekka Huhdan kirjan kuvia ja kertoa, että apunamme on myös ihan oikea tiedekirjailija!
Hän osaa kirjoittaa sujuvasti ja mielenkiintoisesti. Kuvat ovat jopa hauskoja ja havainnollisia. Mieleen tuli heti, että olisipa koko seinän kokoinen näyttö ja virtuaalilasit. Ainahan voi ajatella isosti, kyllä se joskus on totta.
Kokemuksia mallin testaamisesta
Aihepiiristä sai ”simppelin” mallin myös tutkivalle oppimiselle, jossa käytäisiin läpi eri vaiheita. Ongelmakeskeinen ja tutkimustyyppinen opiskeluhan on ideana vanha. Mutta tässä ovat vaikeutena oppilaille uudet ilmiöiden käsitteet, tokaluokkalaisten ymmärryksen syventäminen, oman tiedon tuottaminen ja viimeisimpien tvt- sovellusten käyttö maastossa.
Kokemukseni mukaan alkuopetuksen oppilailla eri ilmiöiden ylä-ja alakäsitteiden hallinta on taantunut. Luonnontiedon Pisa-tutkimukset kertovat karua totuutta tyttöjen ja poikien osaamisen eroista. Onko liian yksinkertaista ehdottaa ratkaisuksi pojille toiminallisuutta ja tekniikkaa?
PaikkaOppi on monella tapaa vastaus aktiiviseen, toiminnalliseen ja tulevaisuuteen tähtäävään oppimiseen.
Tokaluokkalaiset harjoittelivat myös yhteisöllistä tiedonrakentelua ja omien tietojensa esittelyä muulle luokalle. Kumma kyllä, koska olimme heti ekan syksystä alkaen käyttäneet ipadeja – epäilyt tvt:n käytön onnistumisesta ei juolahtanutkaan mieleenikään.
Tvt – taidoista ei syntynyt pulmaa. Saimme lainaksi laitteet. Kouluissa voisi olla ainakin muutama sirullinen laite, josta jaettaisiin oppilaiden laitteille verkkoa.
Haasteena oli toteutuksen aikana henkilöresurssipula, koska maastotutkimus tehtiin pienessä ryhmässä.
Parasta antia oppilaille on tehdä asiat pienryhmässä, toinen puoli on luokassa tekemässä aiheesta kuvataidetta, käsityötä, satuja yms. opettajan kekseliäisyyden mukaan.
Talventörröttäjissä oli hienoa huomata, että monesta eri harrastuneisuudesta oli rakennuspuita. Laitteet mahdollistavat sosiaalisen oppimisen ja itsetuotetun oppimateriaalin. Tulevaisuudessa käytössämme on ehkä vuorovaikutukseen, kosketukseen sopivia käyttöliittymiä. Aistit välittävät kokemuksemme ja elämyksemme aidosti tallennettuna.
Paikkatiedon käytön hyötyjä
Aikuiset ja lapset suunnistavat päivittäin siirtyessään paikasta toiseen. Ensin suunnistetaan mielen sisäisen kartan avulla. Missä koti, päiväkoti ja koulu sijaitsevat? Missä kaverit asuvat? Näitä on ollut hauska katsoa kartoista oppilaiden kanssa. Lisäksi on etsitty tietoa eri harrastuksista, ostospaikoista. Lapsilla oli tarve myös tietää vaaralliset ja turvalliset paikat, koska yksin liikkuminen lisääntyy kasvaessa.
Ympäristöön liittyvä tvt- tekniikka on sekä haaste että mahdollisuus. Tällä hetkellä yritetään päästä eroon hiirestä, näppäimistöstä, näytöstä ja langallisesta ympäristöstä. Oppimisympäristöt rakennetaan virtuaalimaailmoihin.
Kansalaiset hyödyntävät yhä monipuolisemmin paikkatietoa. Paikkatiedon arkipäiväistyminen ja tekniikan kehittyminen edellyttävät kansalaisten osaamisen nostamista ei ainoastaan kuluttajina vaan myös paikkatiedon tuottajina ja analyytikkoina. Paikkatiedon käyttö päätöksenteossa edellyttää laajaa koulutusta eri aloilla.
Missä on paikkatiedon paikka? Kaikkialla.
Tulostus / PDF